Avainsana-arkisto: lastenkulttuurikeskus

Lapsia Garageband-työpajassa

Louhimo tuottaa lasten ja nuorten podcastin

Louhimo julkaisee loppuvuodesta 2021 lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksia käsittelevän viisiosaisen Taas mennään! –podcastin.  Podcast toteutetaan Alakylän koulun ja lastenkulttuurikeskus Louhimon yhteistyönä ja se on osa vuoden 2021 lastenkulttuurifestivaali Pikkuprovinssin ohjelmaa.

Taas mennään! –podcastissa käsitellään elektronisen musiikin, bändisoiton, käsitöiden, sirkuksen ja parkourin sekä teatterin harrastamista. Jokaiselle harrastukselle on oma jaksonsa, jossa selvitetään, mikä harrastuksessa viehättää ja miksi lapset ovat valinneet juuri tämän harrastuksen. Podcastin käsikirjoittajina ja juontajina toimivat Alakylän koulun 6A-luokan oppilaat. Lapset ovat olleet mukana myös podcastin nimen, logon sekä tunnusmusiikin suunnittelussa. Idea podcastin tekemiselle syntyi halusta lisätä lasten kuulemista ja lasten toteuttamaa kulttuuritoimintaa. Podcastin jaksot julkaistaan marras-joulukuun aikana.

Lisätiedot:
Kulttuurituottaja Katariina Vestergård
katariina.vestergard@seinajoki.fi
puh. 044 425 5942

Lapsia taidegrafiikkatyöpajassa

HARKKU-TOIMINNASSA KUULLAAN LASTEN JA NUORTEN HARRASTUSTOIVEET

Seinäjoen harrastamisen mallin Harkku-toiminta on alkanut. Koulupäivien aikana tapahtuvaan maksuttomaan harrastustoimintaan on ilmoittautunut jo satoja lapsia. Seinäjoella mm. parkourataan, sirkustellaan, tanssitaan, taiteillaan ja urheillaan eri lajien parissa lasten toiveiden pohjalta.

Harkun tarjoaa mielekästä ja maksutonta tekemistä koulupäivän yhteyteen lapsille, nostaa lasten itsetuntoa ja -tuntemusta sekä kehittää sosiaalisia suhteita. Seinäjoen kaupungin harrastamisen malli Harkussa on mukana 19 koulua, joista 17 ovat alakouluja, yksi yhtenäiskoulu sekä yksi yläkoulu. Syksyn 2021 aikana Seinäjoella käynnistyneessä harrastamisen Suomen mallin hankkeessa kehitetään erityisesti etsivän harrastustoiminnan konseptia. ”Tavoitteena on kehittää ja monimuotoistaa käsitystä harrastamisesta yhdessä lasten ja nuorten kanssa”, kommentoi Harkku-toiminnan koordinaattori Raija Lambacka.

Harkku-toimintaan kuuluu kouluilla viikoittain toteutuvaa kerhomuotoista toimintaa. Kohderyhmänä ovat kaikki perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaat. Harkkuja ohjaavat eri alojen asiantuntijat sekä kokeneet ohjaus- ja opetustyön ammattilaiset. Seinäjoen mallissa työskentelee koordinaattori ja harrastustoiminnan Harkku-etsivä, joka jalkautuu kouluille kohtaamaan oppilaita, kuulemaan palautetta sekä lasten ja nuorten omia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti sellaisten lasten ja nuorten tavoittamiseen, jotka eivät ole löytäneet mielekästä harrastusta. Harkun monialaisessa yhteistyössä etsitään myös keinoja tukea lasten ja nuorten omaehtoista harrastamista.

Seinäjoella on kaupungin kokoon nähden tarjolla runsaasti eri harrastusmahdollisuuksia. Harkku-toiminnan kautta halutaan huomioida eri puolilla kaupunkia sijaitsevia kouluja ja niiden lähialueiden erityispiirteitä, yhteistyötä iltapäivätoiminnan kanssa sekä aja- ja yläkoulun nivelvaiheen yhteistyön mahdollisuutta harrastustoiminnan tukemisessa. Harkussa tarjottavat toiminnat on valittu valtakunnallisen koululaiskyselystä saatujen tulosten, sekä Harkku-etsivän eri menetelmillä lasten kuulemisen pohjalta koulukohtaisesti. ”Lapset pääsevät itse kertomaan, mitä harrastaminen ja mielekäs vapaa-ajan viettäminen heille tarkoittaa”, summaa kouluilla lapsia ja nuoria kohtaava Harkku-etsivä Jenni Packalén.

Seinäjoki oli jo viime vuonna mukana Harrastamisen Suomen mallin pilotointivaiheessa. Tällöin kouluja oli mukana seitsemän. Kauden 2021-2022 Harkun toisessa vaiheessa toteutetaan yhteensä 57 eri Harkku-kokonaisuutta ja ohjauskertoja lapsille on luvassa lähes 1700 kpl.

Harkku –hanke on Seinäjoen kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan yhteinen ja sitä hallinnoi Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden Lastenkulttuurikeskus Louhimo. Harrastamisen Suomen mallia toteutetaan tarvelähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä kaupungin koulujen kerhosisältöjen tuottajien kanssa. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Myönnetty valtionavustus lukuvuodelle 2021-2022 on 135 000 euroa.

Lisätiedot:
Raija Lambacka
Harkku – Seinäjoen harrastamisen mallin koordinaattori
raija.lambacka@seinajoki.fi
puh. 044 7541899

Jenni Packalén
Harkku-etsivä
jenni.packalen@seinajoki.fi
puh. 044 7541750

Lavain-palkintoa vastaanottamassa Suoku Siren

LOUHIMON LASTENKULTTUURIPALKINTO KULTTUURIVAIKUTTAJA SUOKU SIRENILLE

Seinäjoen kaupungin Lastenkulttuurikeskus Louhimo myöntää kolmatta kertaa vuonna 2019 lanseeratun lastenkulttuurin kiertopalkinnon. Louhimon myöntämä Lavain on palkinto merkittävästä työstä lastenkulttuurin eteen. Palkinto myönnetään vuosittain lastenkulttuurin mahdollistajalle sekä lastenkulttuurin asemaa edistäneelle henkilölle.

Vuonna 2021 Lavain-palkinnon saajaksi on valittu valtiotieteiden maisteri, seinäjokinen kulttuurivaikuttaja Suoku Siren. Suoku Siren esiintyy merkittävänä henkilönä 15 vuotta täyttävän lastenkulttuurikeskuksen synnyn ja teini-ikään ehtineen taipaleen mahdollistajana. Louhimon palkinnonjakotyöryhmä haluaa nostaa esiin Sirenin ansiokkaan työn Louhimon ensimmäisen avustushakemuksen valmistelijana ja toiminnan periaatteiden kiteyttäjänä. Palkinnon myöntöä puoltaa lisäksi Sirenin toiminta useiden merkittävien alueen lastenkulttuuria kehittävien hankkeiden hankehakemusten muotoilijana sekä tietoa keräävien selvitysten laatijana. Vaikuttavat lastenkulttuurin kehittämishankkeet ovat vuosien aikana mahdollistaneet tuhansille lapsille ja nuorille osallistumismahdollisuuksia taide- ja kulttuurisisältöihin alueella.

Louhimolaisten kokemuksen mukaan lastenkulttuurin avainhenkilöt voivat olla taustatekijöitä, joita ei yleisissä keskusteluissa aina huomata. Kiertopalkinnon myötä on mahdollista nostaa esiin vähintään kerran vuodessa lastenkulttuurin merkittäviä rakentajia. Aiempina vuosina Lavain-palkinto on myönnetty lastenkulttuurin alueellisesta ja kulttuurikasvatussuunnitelmiin liittyvästä pitkäjänteisestä työstä Kurikan eläkkeelle jääneelle kulttuuripäällikölle Maija-Leena Rosténille, sekä Seinäjoen lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Tupasvillan perhetyön vastaavalle perheohjaajalle Päivi Tulisalolle.

Vuoden 2021 Lavain-palkittava Suoku Siren on ollut hanketyön lisäksi aktiivisesti mukana Seinäjoella vuonna 1990 perustetun Rytmi-Instituutin toiminnassa edistäen innovatiivisesti lasten ja nuorten bändisoitto-opetuskulttuuria Etelä-Pohjanmaan alueella. Viime vuonna 30 vuotta täyttänyt Rytmi-instituutti on tunnettu musiikkialan koulutustoiminnan järjestämisestä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Sirenin ja Instituutin toiminta on muovannut bändi- ja yhteissoiton harjoittelemisen muotoja vahvistaen lasten ja nuorten itse tekemän musiikin säveltämisen kulttuuria Louhimon taidekasvatustoiminnan kanssa. Lasten ja nuorten tekemän musiikin esiin nostaminen onkin ollut useita vuosia olennainen osa musiikkiin erikoistuneen lastenkulttuurikeskuksen perustoimintaa.

Toimintakulttuuriin vaikuttaminen on pitkäjänteisyyttä sekä pieteetillä kehittymiseen suhtautumista vaativaa työtä. Siren on osoittanut toiminnallaan vilpitöntä asioiden kehittämisen halua, sekä yhteistyöhön ja vaikuttavuuteen pyrkivää asennetta. Rytmimusiikin, bändi- ja yhteissoiton menetelmien kehittäminen sekä taidekasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö lisäävät parhaimmillaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat innostusta ja toiminnan tukemista harrastamisessa alkuun pääsemiseksi. ”Yhdessä tehty työ on ollut merkittävää Louhimon perustoiminnan vakiintumisen ja toiminnan rakenteiden kannalta. Avainasemassa olevien ammattilaisten halu toimia mahdollistavaa toimintakulttuuria luoden on olennaista musiikin taiteen olemassaolon ja kehittymisen kannalta. Siren on toiminut vuosien ajan aktiivisena vaikuttajana tässä asiassa”, kommentoi Louhimon vs. lastenkulttuurikoordinaattori Tanja Huuskonen.

Lavain-nimi muodostuu sanoista lastenkulttuurin avainhenkilö. Avaimen muotoinen teos on saarnista veistettyä eteläpohjalaista käsityötä. Avain symbolisoi ovien avaamisen lisäksi myös ratkaisukeskeisyyttä. Saarni materiaalina on lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää. Jalo lehtipuu viestii myös saajan jaloudesta, mitä louhimolaiset Sirenin toiminnassa näkevät. Lavaimen on suunnitellut Louhimolta Tanja Huuskonen ja käytännön toteutuksen on tehnyt muusikko ja kädentaitaja Marcus Hietanen. Palkinto luovutettiin Sirenille Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa kesäkuussa.