KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET

HARKKU – SEINÄJOEN HARRASTAMISEN MALLI

Harkku-logoHarkku-hanke pilotoi Seinäjoen kaupungin harrastamisen mallia keväällä 2021. Tavoitteena on tarjota maksutonta mielekästä tekemistä koulupäivän oheen. Harkku on harrastamisen arkku täynnä aarteita, ja kantaa sisällään HARrastamisen, Kaveruuden, Kulttuurin ja Urheilun teemoja. Harkussa testataan erilaisia toimintamalleja ja tapoja, joilla tarjota koulupäivien yhteyteen aktiviteetteja, jotka helpottavat lasten ja nuorten arkea.

Harkussa kehitetään etsivän harrastustoiminnan konseptia, jossa Harkku-etsivä jalkautuu kouluille kohtaamaan oppilaita. Tavoitteena on monimuotoistaa käsitystä harrastamisesta yhdessä lasten ja nuorten kanssa tarve- ja mielenkiintolähtöisesti. Seinäjoen kevään pilotissa Harkussa ovat mukana Kärjen, Hyllykallion, Kertunlaakson, Tanelinrannan, Toivolanrannan ja Kivistön koulut sekä Seinäjoen yhteiskoulu. Hanke on Seinäjoen kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan yhteinen ja sitä hallinnoi Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo.

Seinäjoen harrastamisen mallin pilotointi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen mallia, jonka päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Lisätietoa hankkeesta:
Raija Lambacka
Koordinaattori / Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli

raija.lambacka(at)seinajoki.fi
p. 0447541899

Minna Rukkila
Harkku-etsivä / Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli
minna.rukkila(at)seinajoki.fi
p.044-7541750

OMAKERHO

Louhimon Omakerho-hankkeessa toteutetaan maksuttomia taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja sekä taidetyöpajoja kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä osallistuvien kuntien rahoittama hanke on toiminut vuodesta 2016 alkaen. Lukuvuoden 2020-2021 toiminnassa on mukana Seinäjoki ja Ilmajoki.

Omakerhot ovat viikoittaista koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua kerhotoimintaa. Hankkeessa toteutetaan kerhojen lisäksi periodiluonteisia taidetyöpajoja, jotka toteutuvat osana koulupäivää lukujärjestyksen sisällä. Omakerho-toiminnan perimmäisenä tavoitteena on lisätä lasten mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria koulupäivän yhteydessä. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta ja parannetaan taide- ja kulttuuriharrastusten tasavertaista saavutettavuutta.

Kerhojen ja taidetyöpajojen sisällöissä huomioidaan lasten toiveet ja sisällöt räätälöidään aikaisemman osaamisen sekä kiinnostusten kohteiden mukaan. Kerhojen ja taidetyöpajojen aiheita ovat tällä hetkellä musiikki, sirkus, ilmaisutaito, mediataide, kädentaidot, kuvataide, roolipelaaminen ja arkkitehtuuri. Lukuvuoden 2020-2021 aikana toteutuu noin 30 kerhoa sekä 10-20 taidetyöpajaa. Ohjaajina toimii taide- ja kulttuurialojen ammattilaisia.


Lisätietoa hankkeesta:
Kerhokoordinaattori Ilkka Kivimäki
ilkka.kivimaki(at)seinajoki.fi
p. 044 418 1666

 

TAIDETESTAAJAT
Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailuille.
Taidetestaajat alkoi lukuvuonna 2017-2018. Oppilaille ja heidän opettajilleen tarjotaan pääsyliput sekä matkakulut taide-elämykseen. Vierailukohteita ovat esimerkiksi ooppera, teatteri, konsertti ja taidenäyttely. Taidelaitokset tuottavat taide-elämyksen lisäksi nuorille suunnattua etukäteis- ja jälkityöskentelyn materiaalia, joilla syvennetään taiteenlajin ymmärrystä.
Taidetestaajat jatkuu lukuvuonna 2020–21 yhden alueellisen vierailun mallilla. Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, ja rahoitus tulee Suomen Kulttuurirahastolta, Svenska kulturfondenilta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 

Taidetestaajat tarjoaa lisäresurssin koulun taidekasvatukseen sekä kansalais- ja demokratiakasvatukseen. Kaikki osallistumisen esteet pyritään voittamaan, jotta nuoret pääsevät tasa-arvoisille taidevierailuille esimerkiksi liikuntarajoitteista, äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta.
Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja mahdollistavat kouluille useiden oppiaineiden taidepainotteisen yhteistyön sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella.

Elina Muotio
Taidetestaajat-koordinaattori
044 418 1633
elina.muotio(at)taidetestaajat.fi

Seinäjoen kaupunki l kulttuuripalvelut
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Nyykoolinkatu 25 l 60100 SEINÄJOKI
www.seinajoki.fi/kulttuuri


MaaMa – Maakunnalliset mahdollisuudet

Maakunnalliset mahdollisuudet Louhimo toteutti yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Maakunnalliset mahdollisuudet -hankkeen vuonna 2020. MaaMa-hankkeen avulla edistettiin lastenkulttuurin saavutettavuutta Etelä-Pohjanmaalla sekä kehitettiin taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla toteutetun kyselyn ja pilottikokeilujen avulla selvitettiin lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa.

Pilotit toteutettiin syksyllä 2020 kymmenessä mukaan lähteneessä kunnassa: Alajärvellä, Alavudella, Isojoella, Lappajärvellä, Kuortaneella, Evijärvellä, Soinissa, Ähtärissä, Kauhajoella ja Karijoella. Näissä kunnissa järjestettiin yksi työpajapäivä alakoululla, joka sisälsi 4 x 45min työpajaa. Osa sisällöistä toteutettiin etäsisältönä koronasta johtuvien poikkeusolojen vuoksi. Työpajojen sisällöt olivat sirkusta, sanataidetta, elektronista musiikkia tai musiikin tekemistä iPadin GarageBand-sovelluksen avulla. Työpajat sisältyivät koulupäivään. Hanketta rahoittivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnat.

Maakunnalliset mahdollisuudet -toiminta saa jatkoa vuonna 2021, kun Louhimo käynnistää Taiteen edistämiskeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton tuella MaaMa 2021-hankkeen yhdessä toimintaan osallistuvien kuntien kanssa. MaaMa 2021 -hankkeesta tiedotetaan lisää kevään aikana.

 

PÄÄTTYNEET HANKKEET:

HIGH 5
High 5 oli Etelä-Pohjanmaalla toteutettava kaksiosainen sirkustaiteen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukea sirkusalan ammattilaisten työllistymistä alueella.

Hai 5-esityksen logo

Ensimmäinen osa oli lapsiperheille ja erityisesti alle kouluikäisille lapsille suunnattu esineilmaisua ja sirkustaidetta yhdistävä Hai 5 -esitys. Hai 5 – merenalainen seikkailu yhdistää eri sirkuslajeja. esineiden kautta tapahtuvaa ilmaisua sekä varjoteatteria vedenalaisesta elämästä kertovaksi esityskokonaisuudeksi. Mukana on sirkus- ja teatterialan ammattilaisia. Esitykset välitetään digitaalisena tallenteena Seinäjoen, Kurikan ja Ilmajoen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. 

Toinen osa High 5-hanketta on vuosittain toteutettavaksi tarkoitettu SirkuSilta-tapahtuma, jossa verkotetaan alueen sirkustoimijoita yhteen. SirkuSilta toimii kokeilualustana vaihtuvissa tiloissa järjestettäville verkostoitumis- ja open stage -illoille, johon sirkusalan toimijat tuottavat sisältöä jakaen samalla osaamistaan muille. SirkuSilta-tapahtumassa järjestetään lajiklinikoita, eri toimijoiden luotsaamia työpajoja sekä kartoitetaan mahdollisuuksia yhteisiin koulutuksiin. SirkuSilta-tapahtumasta tulee vuosittainen perinne ja kohtaamispaikka sirkusalan ammattilaisille ja toimijoille. Tapahtuman tuottivat yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliitto ja Lastenkulttuurikeskus Louhimo.

SirkuSilta-tapahtuman logo

SirkuSilta – webinaari & verkostotapahtuma taiteen ja kulttuurin ammattilaisilletapahtuma to 19.11.2020 Seinäjoki, Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta

Hai 5 –esitykset Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan varhaiskasvatukseen viikoilla 47-48.

High 5 -hanke toteutettiin eri toimijoiden yhteistyönä vuoden 2020 aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Taiteen edistämiskeskus Taike.

——————————————————-

Taidekasvattaja Tanja Huuskonen:
MIELIHUVITUS! – SIRKUSTOIMINTAA SEINÄJOEN VARHAISKASVATUKSEEN
Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä toteutuva Taiturin taidetoiminta toi sirkuksen uudeksi taiteen lajiksi kulttuurikasvatussisältöjen taiteenalojen joukkoon vuonna 2019. Sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia tutkineen Mielihuvitus!-hankkeen tulokset kehittävät varhaiskasvattajien taiteenalakohtaista sirkuskoulutusta, sekä mahdollistavat sirkustoimintaa lapsille osana kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Olen toiminut sirkusohjaajana, ja seurannut sirkustoiminnan vaikutuksia eri-ikäisiin ihmisiin seitsemän vuoden ajan. Toteutin Seinäjoella vuoden 2019 aikana Mielihuvitus!-nimisen kehittämishankkeen, joka oli osa Turun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Hankkeeseen liittyvä loppuvuodesta 2019 julkaistava opinnäytetyöni Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa käsittelee sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia sekä mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Mielihuvitus!-hankkeessa tarjottiin sirkustoimintaa osaksi perhepäivähoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoimintaa aikuinen–lapsi-ryhmissä. Sirkustoiminnan suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin taidekasvattajan ja päiväkodin johtajan työparityöskentelynä. 

Työskentelin hankkeessa seinäjokisen taidepäiväkoti Saiman johtajan Reetta Pellonpään kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mitä voin taidekasvattajana välittää sirkusosaamisestani hänelle, ja miten yhteistyön kokemukset voivat kiinnittyä osaksi sekä taide- että varhaiskasvattajan ammattitaitoa. Kiinnitin myös erityistä huomiota siihen, miten sirkustoimintaa ja sitä kohti innostamista pitäisi toteuttaa varhaiskasvatuksessa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikka kulttuurikasvatussuunnitelmien pääasiallinen kohderyhmä ovat lapset, aikuisella on merkittävä rooli sirkustoiminnan toteutumisessa osana lapsen taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Mielihuvitus!-hankkeeseen osallistuneille aikuisille teetettyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella osallistujat näkivät merkityksellisenä sirkustoiminnan toteuttajan käsityksen sirkuksesta, sekä sirkustoiminnan tilat. Näitä asioita huomioimalla sirkustoiminnan toteuttamista varhaiskasvatuksessa voidaan tukea sekä taide- että varhaiskasvatuksen näkökulmasta tulevaisuudessa. Näkemykseni mukaan taidealakohtaiset koulutukset ovat merkittävä tapa tutustuttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa taidelähtöisiin menetelmiin osana lasten hyvinvoinnin tukemista, sekä edistää monipuolisen lastenkulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta.

Sirkus taidekasvatuksena
Varhaiskasvatuksessa toteutettu sirkustoiminta pohjautui sosiaalisen sirkuksen periaatteisiin. (Hyttinen ym. 2011, 19.) Aikuisen ja lapsen yhteinen sirkustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, itsensä ilmaisemiseen ja oman luovuuden löytymiseen, sekä itsetunnon vahvistumiseen. Sirkuksella nähtiin taidetta ja liikuntaa yhdistävänä toimintana yhteys myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Havainto kannustaa sirkustoiminnan käyttämiseen lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen välineenä. Aikuisen ja lapsen yhteisen sirkustoiminnan kautta järjestetty toiminta korosti kasvattajan ja hoitajan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen merkitystä lapsen itsensä ilmaisemisessa taiteen keinoin. ”Näkemykseni mukaan tämä perustelee vahvasti paitsi taidesisältöjen tarjoamista lapsille, myös taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksien avaamisen lapsen kasvatuksesta huolehtiville lähiaikuisille; vanhemmille, kasvattajille sekä hoitajille.” (Huuskonen 2019, 20.)

Anneli Pönkön ja Arja Sääkslahden liikuntakasvatusta koskevassa artikkelissa kehollinen ilmaisu nostetaan fyysisen pätevyyden ohella merkittäväksi lapsen terveen itsetunnon rakentumiselle. Kehollinen ilmaisu voi tarjota lapselle ajattomuuden eli flow’n kokemuksen ja se voi toimia vastapainona suorittamiselle. (Pönkkö & Sääkslahti 2017, 138.) ”Sirkustoiminta ja -harjoittelu pitää luonnostaan sisällään sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ohjaajana pyrin sijoittamaan sirkustoiminnassa esimerkiksi välineiden kanssa harjoittelun liikesuoritusten ja ilmaisun merkityksiin keskittymisen välimaastoon. Tavoitteeni oli luoda ympäristöä, jossa osal listujalla on mahdollisuus olla suhteessa omaan kokemusmaailmaansa vaihtelevista ohjaustyyleistä ja tehtävistä riippumatta.” (Huuskonen 2019, 21–22.)

Sirkuskoulutuksista toimintaan
Seinäjoella varhaiskasvattajille tarjottavia sirkuskoulutuksia on toteutettu syksystä 2019 lähtien osana varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistä Taiturin taidetoimintaa (Louhimo 2019.) Koulutusten tarkoitus on ohjata varhaiskasvattajia oman sirkustekijyyden äärelle, jotta sirkustoiminnan toteuttaminen olisi mahdollista laajasti varhaiskasvatusyksiköissä ja muissa hoitopaikoissa.
”Sirkustoiminnan toteuttajaksi on monia polkuja. Mielestäni on arvokasta, että varhaiskasvattaja kykenee tarjoamaan lapselle taide- ja kulttuuritoimintaa suhteessa siihen tietämykseen mikä hänellä on jo valmiiksi lapsesta. Parhaimmillaan taide- ja varhaiskasvattajien yhteistyö yhdistää molempien ammattitaidon, luovuuden ja osaamisen yhteiseksi matkaksi, johon jokainen liittyy omalta polultaan oman elämänkokemuksensa, temperamenttinsa ja persoonallisuutensa kanssa. Sirkustoiminnan tuominen osaksi varhaiskasvatuksessa tarjottavia taidesisältöjä lisää tasa-arvoisesti lasten mahdollisuuksia sirkustoiminnan kokemiseen ja kokeilemiseen.” (Huuskonen 2019, 44–45.)

Lisätietoja:
Tanja Huuskonen
Taidekasvattaja, sirkusohjaaja
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Seinäjoen kulttuuripalvelut
tanja.huuskonen@seinajoki.fi
044-4181273

Lähteet:
Huuskonen, T. 2019. Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Hyttinen, H., Kakko, S-C., Karkkola, P. & Åstrand, R. 2011. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 14.11.2019. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf.
Lastenkulttuurikeskus Louhimo 2019. Taituri. Viitattu 11.12.2019. https://www.louhimo.com/kops/taituri/.
Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2017. Liikkuva lapsi. Teoksessa Hujala, E. & Turja. L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.

—————————————————————————-

UTELIAS LUOKKA SEINÄJOKI -PILOTTI

Kuva: Katariina Vestergård

Seinäjoella toteutettiin lukuvuonna 2018-2019 Utelias luokka -pilotti, jossa kulttuuri ja taide tuodaan osaksi ilmiölähtöistä opetusta. Taiteen ja kulttuurin tuomista kouluarkeen kokeillaan kahden luokanopettajan sekä taidekasvattajan yhteisopettajuuden tiimissä. Tiimiopettajuus mahdollistaa, että lasten yksilölliset ominaisuudet ja toiveet ovat helpommin havaittavissa. Opettajat, taidekasvattajat ja oppilaat pääsevät tekemään yhteistyötä oppitunneilla ja iltapäivän harrastustunneilla, jolloin taide ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokaisen lapsen koulupäivää. Mukaan lähtevillä opettajilla on lukuvuonna 2018–2019 koulun kaksi neljättä luokkaa. Kokeilussa halutaan saada myös lasten vanhemmat jakamaan erityisosaamisensa yhteiseksi hyödyksi. Toimintamalleja kehitetään tämä lukuvuosi Kivistön koululla.

Lisätietoa hankkeesta:
Tuomo Kallio 
Lastenkulttuurikoordinaattori 
tuomo.kallio[at]seinajoki.fi 
040-7748564