KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET

HARKKU – SEINÄJOEN HARRASTAMISEN MALLI

Harkku-logoHarkun tavoitteena on tarjota maksutonta mielekästä tekemistä koulupäivän oheen. Harkku on harrastamisen arkku täynnä aarteita, ja kantaa sisällään HARrastamisen, Kaveruuden, Kulttuurin ja Urheilun teemoja. Harkussa testataan erilaisia toimintamalleja ja tapoja, joilla tarjota koulupäivien yhteyteen aktiviteetteja, jotka helpottavat lasten ja nuorten arkea.

Harkussa kehitetään etsivän harrastustoiminnan konseptia, jossa Harkku-etsivä jalkautuu kouluille kohtaamaan oppilaita. Tavoitteena on monimuotoistaa käsitystä harrastamisesta yhdessä lasten ja nuorten kanssa tarve- ja mielenkiintolähtöisesti.  Harkku-hanke pilotoi Seinäjoen kaupungin harrastamisen mallia keväällä 2021 seitsemässä koulussa. Seinäjoen Harkku-pilotissa olivat mukana Kärjen, Hyllykallion, Kertunlaakson, Tanelinrannan, Toivolanrannan ja Kivistön koulut sekä Seinäjoen yhteiskoulu.
Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli on Seinäjoen kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan yhteinen hanke, ja sitä hallinnoi Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo. Kauden 2021-2022 Harkussa ovat mukana Kouran, Niemistön, Kirja-Matin, Joupin, Toukolanpuiston, Keski-Nurmon, Kivistön, Alaviitalan, Pohjan, Kertunlaakson, Hyllykallion, Tanelinrannan, Marttilan, Topparlan, Alakylän, Toivolanrannan ja  Kärjen alakoulut sekä Pruukin yhtenäiskoulu ja Seinäjoen yhteiskoulu.

Seinäjoen harrastamisen mallin pilotointi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen mallia, jonka päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Lisätietoa hankkeesta:
Raija Lambacka
Koordinaattori / Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli

raija.lambacka(at)seinajoki.fi
p. 0447541899

Jenni Packalén
Harkku-etsivä / Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli
jenni.packalen(at)seinajoki.fi
p. 044-7541750

 

TAIDETESTAAJAT
Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailuille. Taidetestaajat alkoi lukuvuonna 2017-2018. Oppilaille ja heidän opettajilleen tarjotaan pääsyliput sekä matkakulut taide-elämykseen. Vierailukohteita ovat esimerkiksi ooppera, teatteri, konsertti ja taidenäyttely. Taidelaitokset tuottavat taide-elämyksen lisäksi nuorille suunnattua etukäteis- ja jälkityöskentelyn materiaalia, joilla syvennetään taiteenlajin ymmärrystä.
Taidetestaajat jatkuu lukuvuonna 2020–21 yhden alueellisen vierailun mallilla. Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, ja rahoitus tulee Suomen Kulttuurirahastolta, Svenska kulturfondenilta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Taidetestaajat tarjoaa lisäresurssin koulun taidekasvatukseen sekä kansalais- ja demokratiakasvatukseen. Kaikki osallistumisen esteet pyritään voittamaan, jotta nuoret pääsevät tasa-arvoisille taidevierailuille esimerkiksi liikuntarajoitteista, äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta.
Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja mahdollistavat kouluille useiden oppiaineiden taidepainotteisen yhteistyön sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella.

Lisätietoja:
Elina Muotio
Taidetestaajat-koordinaattori
044 418 1633
elina.muotio(at)taidetestaajat.fi

Seinäjoen kaupunki l kulttuuripalvelut
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Nyykoolinkatu 25 l 60100 SEINÄJOKI
www.seinajoki.fi/kulttuuri


MaaMa 2021 – Maakunnalliset mahdollisuudet

Maakunnalliset mahdollisuudet Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden lastenkulttuurikeskus Louhimo, Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Etelä-Pohjanmaan kunnat toteuttavat yhteistyössä MaaMa – Maakunnalliset mahdollisuudet -hankkeen vuoden 2021 aikana. Lastenkulttuurikeskus Louhimo koordinoi toimintaa, jonka avulla edistetään lastenkulttuurin saavutettavuutta Etelä-Pohjanmaalla sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa. Yhteistyö aloitettiin vuonna 2020, jonka aikana toteutetun kyselyn ja pilottikokeilujen avulla selvitettiin lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa kymmenen kunnan kanssa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian yhtenä tavoitteena on laajentaa laadukkaiden ja monipuolisten lastenkulttuurisisältöjen saavutettavuutta maakunnassa.

Vuoden 2021 hankkeeseen on saatu Taiteen edistämiskeskuksen lastenkulttuurin erityisavustus ja toteutuksessa ovat mukana Alajärven, Alavuden, Evijärven, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Lappajärven, Lapuan, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnat.
Mukana olevissa kunnissa järjestetään tulevana syksynä koulupäivien yhteydessä toteutettavia 45 minuutin mittaisia taide- ja kulttuurisisältöisiä työpajoja. Lisäksi varhaiskasvatukseen tarjotaan Taidetärppejä ja yläkouluikäisille esittävää toimintaa. Työpajat sisältyvät koulupäivään. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa lastenkulttuurin toteuttamismahdollisuuksista sekä tukea kulttuurikasvatussuunnitelmatyötä kunnissa.

Hanketta rahoittavat Taiteen edistämiskeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Lastenkulttuurikeskus Louhimo sekä hankkeessa mukana olevat kunnat.

Lisätietoa hankkeesta:
Koordinaattori Laura Buckman
laura.buckman(at)seinajoki.fi
p. 050 3590037

 

PÄÄTTYNEET HANKKEET:

OMAKERHO

Lastenkulttuurikeskus Louhimon Omakerho-hanke on mahdollistanut lapsille ja nuorille ohjatun taide- ja kulttuurisisältöisen harrastustoiminnan koulupäivän yhteydessä sekä koulupäivän aikana tapahtuvan työpajatoiminnan lukuvuosina 2016-2021. Vuosien aikana toiminta tavoitti yhteensä noin 2800 lasta Seinäjoella, Ilmajoella ja Kurikassa. Rahoituksen päätyttyä hankkeen toiminta ei jatku enää tässä muodossa.

Omakerho-hankkeesta tutut taide- ja kulttuurisisältöiset kerhot ja harrastamisen mahdollisuudet kuitenkin jatkuvat Louhimon ollessa mukana Harkku – Seinäjoen harrastamisen mallissa sekä muussa harrastamisen Suomen mallin kehittämistyössä. Lisäksi taide- ja kulttuurisisältöistä työpajatoimintaa päästään jatkamaan muun muassa lastenkulttuurin saavutettavuutta Etelä-Pohjanmaalla edistävässä MaaMa-hankkeessa.

Louhimon Omakerho-hankkeessa toteutettiin maksuttomia taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja sekä taidetyöpajoja kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. Hanketta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä toimintaan osallistuvat kunnat. Omakerhot olivat viikoittaista koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua kerhotoimintaa. Hankkeessa toteutettiin kerhojen lisäksi periodiluonteisia taidetyöpajoja, jotka toteutuivat osana koulupäivää lukujärjestyksen sisällä. Omakerho-toiminnan perimmäisenä tavoitteena on lisätä lasten mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria koulupäivän yhteydessä. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta ja parannetaan taide- ja kulttuuriharrastusten tasavertaista saavutettavuutta. Ohjaajina Omakerhoissa toimi taide- ja kulttuurialojen ammattilaisia.

Kerhojen ja taidetyöpajojen sisällöissä huomioitiin lasten toiveet ja sisällöt räätälöitiin aikaisemman osaamisen sekä kiinnostusten kohteiden mukaan. Kerhojen ja taidetyöpajojen aiheita olivat muun muassa musiikki, sirkus, ilmaisutaito, mediataide, kädentaidot, kuvataide, roolipelaaminen ja arkkitehtuuri.

Louhimo kiittää lämpimästi kaikkia Omakerho-toimintaan osallistuneita sekä rahoituksen mahdollistaneita yhteistyökumppaneita!

 

—————————————————————————-

HIGH 5
High 5 oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2020 toteutettava kaksiosainen sirkustaiteen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukea sirkusalan ammattilaisten työllistymistä alueella.

Hai 5-esityksen logo

Ensimmäinen osa oli lapsiperheille ja erityisesti alle kouluikäisille lapsille suunnattu esineilmaisua ja sirkustaidetta yhdistävä Hai 5 -esitys. Hai 5 – merenalainen seikkailu yhdistää eri sirkuslajeja. esineiden kautta tapahtuvaa ilmaisua sekä varjoteatteria vedenalaisesta elämästä kertovaksi esityskokonaisuudeksi. Mukana on sirkus- ja teatterialan ammattilaisia. Esitykset välitetään digitaalisena tallenteena Seinäjoen, Kurikan ja Ilmajoen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. 

Toinen osa High 5-hanketta on vuosittain toteutettavaksi tarkoitettu SirkuSilta-tapahtuma, jossa verkotetaan alueen sirkustoimijoita yhteen. SirkuSilta toimii kokeilualustana vaihtuvissa tiloissa järjestettäville verkostoitumis- ja open stage -illoille, johon sirkusalan toimijat tuottavat sisältöä jakaen samalla osaamistaan muille. SirkuSilta-tapahtumassa järjestetään lajiklinikoita, eri toimijoiden luotsaamia työpajoja sekä kartoitetaan mahdollisuuksia yhteisiin koulutuksiin. SirkuSilta-tapahtumasta tulee vuosittainen perinne ja kohtaamispaikka sirkusalan ammattilaisille ja toimijoille. Tapahtuman tuottivat yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliitto ja Lastenkulttuurikeskus Louhimo.

SirkuSilta-tapahtuman logo

SirkuSilta – webinaari & verkostotapahtuma taiteen ja kulttuurin ammattilaisilletapahtuma to 19.11.2020 Seinäjoki, Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta

Hai 5 –esitykset Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan varhaiskasvatukseen viikoilla 47-48.

High 5 -hanke toteutettiin eri toimijoiden yhteistyönä vuoden 2020 aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Taiteen edistämiskeskus Taike.

——————————————————-

Taidekasvattaja Tanja Huuskonen:
MIELIHUVITUS! – SIRKUSTOIMINTAA SEINÄJOEN VARHAISKASVATUKSEEN
Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä toteutuva Taiturin taidetoiminta toi sirkuksen uudeksi taiteen lajiksi kulttuurikasvatussisältöjen taiteenalojen joukkoon vuonna 2019. Sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia tutkineen Mielihuvitus!-hankkeen tulokset kehittävät varhaiskasvattajien taiteenalakohtaista sirkuskoulutusta, sekä mahdollistavat sirkustoimintaa lapsille osana kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Olen toiminut sirkusohjaajana, ja seurannut sirkustoiminnan vaikutuksia eri-ikäisiin ihmisiin seitsemän vuoden ajan. Toteutin Seinäjoella vuoden 2019 aikana Mielihuvitus!-nimisen kehittämishankkeen, joka oli osa Turun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Hankkeeseen liittyvä loppuvuodesta 2019 julkaistava opinnäytetyöni Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa käsittelee sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia sekä mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Mielihuvitus!-hankkeessa tarjottiin sirkustoimintaa osaksi perhepäivähoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoimintaa aikuinen–lapsi-ryhmissä. Sirkustoiminnan suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin taidekasvattajan ja päiväkodin johtajan työparityöskentelynä. 

Työskentelin hankkeessa seinäjokisen taidepäiväkoti Saiman johtajan Reetta Pellonpään kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mitä voin taidekasvattajana välittää sirkusosaamisestani hänelle, ja miten yhteistyön kokemukset voivat kiinnittyä osaksi sekä taide- että varhaiskasvattajan ammattitaitoa. Kiinnitin myös erityistä huomiota siihen, miten sirkustoimintaa ja sitä kohti innostamista pitäisi toteuttaa varhaiskasvatuksessa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikka kulttuurikasvatussuunnitelmien pääasiallinen kohderyhmä ovat lapset, aikuisella on merkittävä rooli sirkustoiminnan toteutumisessa osana lapsen taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Mielihuvitus!-hankkeeseen osallistuneille aikuisille teetettyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella osallistujat näkivät merkityksellisenä sirkustoiminnan toteuttajan käsityksen sirkuksesta, sekä sirkustoiminnan tilat. Näitä asioita huomioimalla sirkustoiminnan toteuttamista varhaiskasvatuksessa voidaan tukea sekä taide- että varhaiskasvatuksen näkökulmasta tulevaisuudessa. Näkemykseni mukaan taidealakohtaiset koulutukset ovat merkittävä tapa tutustuttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa taidelähtöisiin menetelmiin osana lasten hyvinvoinnin tukemista, sekä edistää monipuolisen lastenkulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta.

Sirkus taidekasvatuksena
Varhaiskasvatuksessa toteutettu sirkustoiminta pohjautui sosiaalisen sirkuksen periaatteisiin. (Hyttinen ym. 2011, 19.) Aikuisen ja lapsen yhteinen sirkustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, itsensä ilmaisemiseen ja oman luovuuden löytymiseen, sekä itsetunnon vahvistumiseen. Sirkuksella nähtiin taidetta ja liikuntaa yhdistävänä toimintana yhteys myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Havainto kannustaa sirkustoiminnan käyttämiseen lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen välineenä. Aikuisen ja lapsen yhteisen sirkustoiminnan kautta järjestetty toiminta korosti kasvattajan ja hoitajan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen merkitystä lapsen itsensä ilmaisemisessa taiteen keinoin. ”Näkemykseni mukaan tämä perustelee vahvasti paitsi taidesisältöjen tarjoamista lapsille, myös taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksien avaamisen lapsen kasvatuksesta huolehtiville lähiaikuisille; vanhemmille, kasvattajille sekä hoitajille.” (Huuskonen 2019, 20.)

Anneli Pönkön ja Arja Sääkslahden liikuntakasvatusta koskevassa artikkelissa kehollinen ilmaisu nostetaan fyysisen pätevyyden ohella merkittäväksi lapsen terveen itsetunnon rakentumiselle. Kehollinen ilmaisu voi tarjota lapselle ajattomuuden eli flow’n kokemuksen ja se voi toimia vastapainona suorittamiselle. (Pönkkö & Sääkslahti 2017, 138.) ”Sirkustoiminta ja -harjoittelu pitää luonnostaan sisällään sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ohjaajana pyrin sijoittamaan sirkustoiminnassa esimerkiksi välineiden kanssa harjoittelun liikesuoritusten ja ilmaisun merkityksiin keskittymisen välimaastoon. Tavoitteeni oli luoda ympäristöä, jossa osal listujalla on mahdollisuus olla suhteessa omaan kokemusmaailmaansa vaihtelevista ohjaustyyleistä ja tehtävistä riippumatta.” (Huuskonen 2019, 21–22.)

Sirkuskoulutuksista toimintaan
Seinäjoella varhaiskasvattajille tarjottavia sirkuskoulutuksia on toteutettu syksystä 2019 lähtien osana varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistä Taiturin taidetoimintaa (Louhimo 2019.) Koulutusten tarkoitus on ohjata varhaiskasvattajia oman sirkustekijyyden äärelle, jotta sirkustoiminnan toteuttaminen olisi mahdollista laajasti varhaiskasvatusyksiköissä ja muissa hoitopaikoissa.
”Sirkustoiminnan toteuttajaksi on monia polkuja. Mielestäni on arvokasta, että varhaiskasvattaja kykenee tarjoamaan lapselle taide- ja kulttuuritoimintaa suhteessa siihen tietämykseen mikä hänellä on jo valmiiksi lapsesta. Parhaimmillaan taide- ja varhaiskasvattajien yhteistyö yhdistää molempien ammattitaidon, luovuuden ja osaamisen yhteiseksi matkaksi, johon jokainen liittyy omalta polultaan oman elämänkokemuksensa, temperamenttinsa ja persoonallisuutensa kanssa. Sirkustoiminnan tuominen osaksi varhaiskasvatuksessa tarjottavia taidesisältöjä lisää tasa-arvoisesti lasten mahdollisuuksia sirkustoiminnan kokemiseen ja kokeilemiseen.” (Huuskonen 2019, 44–45.)

Lisätietoja:
Tanja Huuskonen
Taidekasvattaja, sirkusohjaaja
Lastenkulttuurikeskus Louhimo

Lähteet:
Huuskonen, T. 2019. Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Hyttinen, H., Kakko, S-C., Karkkola, P. & Åstrand, R. 2011. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 14.11.2019. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf.
Lastenkulttuurikeskus Louhimo 2019. Taituri. Viitattu 11.12.2019. https://www.louhimo.com/kops/taituri/.
Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2017. Liikkuva lapsi. Teoksessa Hujala, E. & Turja. L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.

—————————————————————————-

UTELIAS LUOKKA SEINÄJOKI -PILOTTI

Kuva: Katariina Vestergård

Seinäjoella toteutettiin lukuvuonna 2018-2019 Utelias luokka -pilotti, jossa kulttuuri ja taide tuodaan osaksi ilmiölähtöistä opetusta. Taiteen ja kulttuurin tuomista kouluarkeen kokeillaan kahden luokanopettajan sekä taidekasvattajan yhteisopettajuuden tiimissä. Tiimiopettajuus mahdollistaa, että lasten yksilölliset ominaisuudet ja toiveet ovat helpommin havaittavissa. Opettajat, taidekasvattajat ja oppilaat pääsevät tekemään yhteistyötä oppitunneilla ja iltapäivän harrastustunneilla, jolloin taide ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokaisen lapsen koulupäivää. Mukaan lähtevillä opettajilla on lukuvuonna 2018–2019 koulun kaksi neljättä luokkaa. Kokeilussa halutaan saada myös lasten vanhemmat jakamaan erityisosaamisensa yhteiseksi hyödyksi. Toimintamalleja kehitetään tämä lukuvuosi Kivistön koululla.

Lisätietoa hankkeesta:
Tuomo Kallio 
Lastenkulttuurikoordinaattori 
tuomo.kallio[at]seinajoki.fi 
040-7748564