KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET

OMAKERHO
Louhimo käynnisti syksyllä 2016 Omakerho-hankkeen, jossa järjestetään taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan peruskouluilla koulupäivän yhteyteen. Kerhot toteutetaan lasten omilla kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. 

Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on lisätä lasten mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria koulupäivän yhteydessä. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta ja parannetaan taide- ja kulttuuriharrastusten tasavertaista saavutettavuutta. Hankkeen rahoittajina toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä osallistuvat kunnat.

Kerhonohjaajina toimii taide- ja kulttuurialojen ammattilaisia. Sisältöjen valinnassa on otettu huomioon koululaisten toiveet. Kerhoaiheita ovat olleet musiikki, musiikkiteknologia, sirkus, kuvataide, ilmaisutaito, valokuvaus, elokuvan teko, kädentaidot, sanataide ja kulttuuriperintökasvatus. Lukuvuonna 2018-2019 hankkeen alla toimii noin 50 kerhoa 28 eri koululla. Kerhot ovat sekä osallistujille että kouluille maksuttomia ja toimivat viikoittain peruskoulujen työpäiväkalenterien puitteissa.


Lisätietoa hankkeesta:
Kerhokoordinaattori Ilkka Kivimäki
ilkka.kivimaki(at)seinajoki.fi
p. 044 418 1666

 

TAIDETESTAAJAT
Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke käynnistyi syksyllä 2016. Hanke on Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin rahoittama. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton organisoima suurhanke mahdollistaa vuosina 2017–2020 jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 15–20 miljoonaa euroa.
Yksi taidelaitosvierailu suuntautuu nuoren omaan maakuntaan tai sen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Etelä-Pohjanmaalla vierailukohteeksi lukuvuonna 2017–2018 on valittu Seinäjoen kaupunginteatteri sekä Red Nose Company, joka tarjoaa kiertävän teatteriesityksen. Pääkaupunkiseudun vierailukohteet ovat muun muassa teatteria, oopperaa, konsertteja ja taidemuseoita. Taidetestaajat kustantavat oppilaiden ja opettajien pääsyliput sekä matkakulut molempiin kohteisiin.
Taidelaitokset tuottavat taide- ja kulttuurielämyksen lisäksi nuorille suunnattua etukäteis- ja jälkityöskentelyn materiaalia, joilla syvennetään taiteenlajin ymmärrystä. Nuorille rakennetaan myös sosiaalisen median työkalu, jolla he voivat arvioida ja kuvata kokemaansa taide-elämystä. Lisäksi opettajille tuotetaan pedagogisia materiaaleja.
Kahdeksasluokkalaisia nuoria on vuositasolla noin 60 000 ja noin 2300 heistä asuu Etelä-Pohjanmaalla. Kolmen vuoden aikana hanke tavoittaa jopa 200 000 nuorta ja heidän opettajaansa. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Lisätietoa hankkeesta:
Elina Muotio
Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattori
etela-pohjanmaa(at)taidetestaajat.fi
p. 044 418 1633

 

Taidekasvattaja Tanja Huuskonen:

MIELIHUVITUS! – SIRKUSTOIMINTAA SEINÄJOEN VARHAISKASVATUKSEEN

Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä toteutuva Taiturin taidetoiminta on tuonut sirkuksen uudeksi taiteen lajiksi kulttuurikasvatussisältöjen taiteenalojen joukkoon. Sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia tutkineen Mielihuvitus!-hankkeen tulokset kehittävät varhaiskasvattajien taiteenalakohtaista sirkuskoulutusta, sekä mahdollistavat sirkustoimintaa lapsille osana kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Olen toiminut sirkusohjaajana, ja seurannut sirkustoiminnan vaikutuksia eri-ikäisiin ihmisiin seitsemän vuoden ajan. Toteutin Seinäjoella vuoden 2019 aikana Mielihuvitus!-nimisen kehittämishankkeen, joka oli osa Turun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Hankkeeseen liittyvä loppuvuodesta 2019 julkaistava opinnäytetyöni Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa käsittelee sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia sekä mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Työskentelen tällä hetkellä Lastenkulttuurikeskus Louhimolla taidekasvattajana, jossa pääsen toteuttamaan monimuotoista kulttuurin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä muun muassa sirkustoiminnan ohjaajana.

Mielihuvitus!-hankkeessa tarjottiin sirkustoimintaa osaksi perhepäivähoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoimintaa aikuinen–lapsi-ryhmissä. Sirkustoiminnan suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin taidekasvattajan ja päiväkodin johtajan työparityöskentelynä. 

Työskentelin hankkeessa seinäjokisen taidepäiväkoti Saiman johtajan Reetta Pellonpään kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mitä voin taidekasvattajana välittää sirkusosaamisestani hänelle, ja miten yhteistyön kokemukset voivat kiinnittyä osaksi sekä taide- että varhaiskasvattajan ammattitaitoa. Kiinnitin myös erityistä huomiota siihen, miten sirkustoimintaa ja sitä kohti innostamista pitäisi toteuttaa varhaiskasvatuksessa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikka kulttuurikasvatussuunnitelmien pääasiallinen kohderyhmä ovat lapset, aikuisella on merkittävä rooli sirkustoiminnan toteutumisessa osana lapsen taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Mielihuvitus!-hankkeeseen osallistuneille aikuisille teetettyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella osallistujat näkivät merkityksellisenä sirkustoiminnan toteuttajan käsityksen sirkuksesta, sekä sirkustoiminnan tilat. Näitä asioita huomioimalla sirkustoiminnan toteuttamista varhaiskasvatuksessa voidaan tukea sekä taide- että varhaiskasvatuksen näkökulmasta tulevaisuudessa. Näkemykseni mukaan taidealakohtaiset koulutukset ovat merkittävä tapa tutustuttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa taidelähtöisiin menetelmiin osana lasten hyvinvoinnin tukemista, sekä edistää monipuolisen lastenkulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta.

Sirkus taidekasvatuksena

Varhaiskasvatuksessa toteutettu sirkustoiminta pohjautui sosiaalisen sirkuksen periaatteisiin. (Hyttinen ym. 2011, 19.) Aikuisen ja lapsen yhteinen sirkustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, itsensä ilmaisemiseen ja oman luovuuden löytymiseen, sekä itsetunnon vahvistumiseen. Sirkuksella nähtiin taidetta ja liikuntaa yhdistävänä toimintana yhteys myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Havainto kannustaa sirkustoiminnan käyttämiseen lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen välineenä. Aikuisen ja lapsen yhteisen sirkustoiminnan kautta järjestetty toiminta korosti kasvattajan ja hoitajan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen merkitystä lapsen itsensä ilmaisemisessa taiteen keinoin. ”Näkemykseni mukaan tämä perustelee vahvasti paitsi taidesisältöjen tarjoamista lapsille, myös taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksien avaamisen lapsen kasvatuksesta huolehtiville lähiaikuisille; vanhemmille, kasvattajille sekä hoitajille.” (Huuskonen 2019, 20.)

Anneli Pönkön ja Arja Sääkslahden liikuntakasvatusta koskevassa artikkelissa kehollinen ilmaisu nostetaan fyysisen pätevyyden ohella merkittäväksi lapsen terveen itsetunnon rakentumiselle. Kehollinen ilmaisu voi tarjota lapselle ajattomuuden eli flow’n kokemuksen ja se voi toimia vastapainona suorittamiselle. (Pönkkö & Sääkslahti 2017, 138.) ”Sirkustoiminta ja -harjoittelu pitää luonnostaan sisällään sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ohjaajana pyrin sijoittamaan sirkustoiminnassa esimerkiksi välineiden kanssa harjoittelun liikesuoritusten ja ilmaisun merkityksiin keskittymisen välimaastoon. Tavoitteeni oli luoda ympäristöä, jossa osal listujalla on mahdollisuus olla suhteessa omaan kokemusmaailmaansa vaihtelevista ohjaustyyleistä ja tehtävistä riippumatta.” (Huuskonen 2019, 21–22.)

Sirkuskoulutuksista toimintaan

Seinäjoella varhaiskasvattajille tarjottavia sirkuskoulutuksia on toteutettu syksystä 2019 lähtien osana varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistä Taiturin taidetoimintaa (Louhimo 2019.) Koulutusten tarkoitus on ohjata varhaiskasvattajia oman sirkustekijyyden äärelle, jotta sirkustoiminnan toteuttaminen olisi mahdollista laajasti varhaiskasvatusyksiköissä ja muissa hoitopaikoissa.
”Sirkustoiminnan toteuttajaksi on monia polkuja. Mielestäni on arvokasta, että varhaiskasvattaja kykenee tarjoamaan lapselle taide- ja kulttuuritoimintaa suhteessa siihen tietämykseen mikä hänellä on jo valmiiksi lapsesta. Parhaimmillaan taide- ja varhaiskasvattajien yhteistyö yhdistää molempien ammattitaidon, luovuuden ja osaamisen yhteiseksi matkaksi, johon jokainen liittyy omalta polultaan oman elämänkokemuksensa, temperamenttinsa ja persoonallisuutensa kanssa. Sirkustoiminnan tuominen osaksi varhaiskasvatuksessa tarjottavia taidesisältöjä lisää tasa-arvoisesti lasten mahdollisuuksia sirkustoiminnan kokemiseen ja kokeilemiseen.” (Huuskonen 2019, 44–45.)

Lisätietoja:

Tanja Huuskonen

Taidekasvattaja, sirkusohjaaja
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Seinäjoen kulttuuripalvelut
tanja.huuskonen@seinajoki.fi
044-4181273

Lähteet:

Huuskonen, T. 2019. Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Hyttinen, H., Kakko, S-C., Karkkola, P. & Åstrand, R. 2011. Sosiaalisen sirkuksen hyvien 

käytäntöjen opas. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 14.11.2019. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf.

Lastenkulttuurikeskus Louhimo 2019. Taituri. Viitattu 11.12.2019. https://www.louhimo.com/kops/taituri/.

Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2017. Liikkuva lapsi. Teoksessa Hujala, E. & Turja. L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.

 

PÄÄTTYNEET HANKKEET:

UTELIAS LUOKKA SEINÄJOKI -PILOTTI

Kuva: Katariina Vestergård

Seinäjoella on alkanut elokuussa Utelias luokka -pilotti, jossa kulttuuri ja taide tuodaan osaksi ilmiölähtöistä opetusta. Taiteen ja kulttuurin tuomista kouluarkeen kokeillaan kahden luokanopettajan sekä taidekasvattajan yhteisopettajuuden tiimissä. Tiimiopettajuus mahdollistaa, että lasten yksilölliset ominaisuudet ja toiveet ovat helpommin havaittavissa. Opettajat, taidekasvattajat ja oppilaat pääsevät tekemään yhteistyötä oppitunneilla ja iltapäivän harrastustunneilla, jolloin taide ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokaisen lapsen koulupäivää. Mukaan lähtevillä opettajilla on lukuvuonna 2018–2019 koulun kaksi neljättä luokkaa. Kokeilussa halutaan saada myös lasten vanhemmat jakamaan erityisosaamisensa yhteiseksi hyödyksi. Toimintamalleja kehitetään tämä lukuvuosi Kivistön koululla.

Lisätietoa hankkeesta:
Tuomo Kallio 
Lastenkulttuurikoordinaattori 
tuomo.kallio[at]seinajoki.fi 
040-7748564